Olen varmaan aikaisemminkin kirjoittanut, että on syksy ehdottomasti lemppari vuodenaikani. Kirpeät aamut ja pimenevät illat, mutta edelleen leudot ja aurinkoiset päivät saavat minut oudon seesteiseen tilaan. Ja uskokaa kun sanoin, minä ja seesteisyys ei todellakaan olla sellainen kovin tavanomainen parivaljakko.
Syksyssä parasta on tietenkin metsä! Oikeastaan koko maailmassa (no ehkä kodin jälkeen) parasta on metsä. No jokatapauksessa sunnuntaina tarpoessani metsässä Murun ja koirien kanssa tuli hauskasti mieleeni laulun sanat "This is my church, this is where I heal my hurts".
Jos mieli on täynnä kesänjälkeistä kaaosta ja hartiolla painaa työstressi, mene metsään. Istuudu kannolle tai kaatuneen puun rungolle ja sulje silmäsi. Kuuntele hiljaa luonnon ääniä ja koita keskittyä vain niihin. Avaa silmät ja nauti väreistä ja muodoista. Ihan rauhassa, miettimättä mitä alat tekemään kunhan pääset kotiin tai mitä eilen jäi kesken. Siitä kun nouset on olo kummasti keventynyt.
